lauantai 27. maaliskuuta 2010

Ronna Tour 2006

Tammikuun seitsemästoista päivä valkenee Ronnassa pilvipoutaisena. Tuuli on heikkoa ja lämpötila asteen plussalla. Lehtikuvista tutut karamelliparvekkeet seisovat ylväinä ja mielikuvaa massiivisempina pääkadun varrella. Stockholm Toursin järjestämä Ronna Tour saapuu pahamaineiseen kaupunginosaan hieman ennen puoltapäivää.

Luonnonläheisyys on Ronnan valtti

Siitä levottomasta ilmapiiristä, joka Ronnassa vallitsi loppukesästä, ei näy enää merkkiäkään. Koulun ikkunoista näkyy sisällä uutteroivia lapsia ja nuoria, pizzeriassa tuoksuu aktiivinen kulinarismi ja huoltoasemalla rahastetaan ruokatunnilla tankkaamaan tullutta Volvo 244:n omistajaa. Oikeastaan ainoat "joutilaina" liikkuvat ihmiset ovat eläkeläisiä ja Ronna Tourilaisia.

Birgitillä* ei ole kiire minnekkään. Hän antaa mielellään hetken ajastaan virkeälle keskustelulle Ronnasta ja sen tunnelmasta. Birgit* valittelee Ronnan ja koko Södertäljen olevan kauneimmillaan oikeastaan vasta kesällä. "Nyt on vähän ikävän näköistä kun ei ole oikein kunnolla luntakaan". Hän kehuu kuitenkin estoitta Ronnan luonnonläheisyyttä ja nimeää Södertäljen kauneimmaksi paikaksi kanavan, joka varsinkin kesäisin saa haukkomaan henkeä. Birgit* ilahtuu silmin nähden kun selviää, että Ronna Tourin reitti kattaa myös kyseisen kanavan. Se, että Södertäljellä on niinkin suuri ja merkittävä satama kuin on, saa Birgitin* säteilemään hillittyä ylpeyttä. Ruokakulttuurista puhuttaessa Birgit* viittoo kohti keskustaa. On selvää, ettei pienen lähiön kilpailutilanne pakota ravintoloitsijoita kehittymään ja kehittämään yhtä voimakkaasti, kuin alueilla joissa kilpailu on kovaa.

Hawajian ja kitkerä alkusalaatti

Ronnan ruokakulttuurin perinteet ovat niin pitkät, ettei verkkaisemmasta kilpailukehityksestä ole aistittavaa haittaa vielä vähään aikaan. Perinteikkyys nousee vahvimmin esille ruuan laadussa. Tilaamamme pizzat olivat kautta rantain todella meheviä, maukkaita ja kookkaita, eikä monille pizzerioille ominaisesta kitsaudesta ollut tietoakaan. Täytteitä oli runsaasti ja ne olivat tehty erittäin laadukkaista raaka-aineista. Hintataso ronnalaisessa ravintolamaailmassa oli mielenkiintoinen. Kookas pizza ja limonadi maksoivat ilman tarjouksia yhteensä 60 kruunua, eli vajaat kuusi euroa. Rohkea uskomuksemme on, että juuri Ronnan kaltaisten perinteikkäiden ruuanvalmistajalähiöiden ylläpitämä alhainen hintataso pitää aisoissa myös Ruotsin suurten kaupunkien ja kasvukeskusten hintojen nousua.

Kokonaisuudessaan Södertäljen Ronna jätti Ronna Tourilaisille lämpimän, ystävällisen, uutteran ja aktiivisen kuvan itsestään. Historian haavat ovat arpeutuneet ja havereista on opittu. Tämän vuoksi Stockholm Tours uskaltaa suositella vilpittömästi Ronnaa kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita näkemään Ruotsista muutakin kuin Sergelin torin ja NK:n
(* Birgitin nimi on muutettu)